Tutkimus nyt
Luomuksen tutkimuksen ydintä on luonnon monimuotoisuuden ja sen kehityshistorian analysointi. Lintututkijat ovat hyödyntäneet pitkäaikaisia lintukantojen seuranta-aineistoja. Vuosina 2017 ja 2018 kuva siitä, että pesimälinnustomme muuttaa nopeasti kohti pohjoista ilmastonmuutoksen tahdissa on vahvistunut. Toisaalta osa lintulajeista on voimakkaasti harvinaistunut ja kärsinyt paitsi ilmastonmuutoksesta, myös maa- ja metsätalouden muutoksista. Geologimme pureutuivat muinaisen Pangea-jättiläismantereen repeämiseen, ja ajoituslaboratoriossa rekonstruoitiin esihistoriallisia ilmasto-oloja.
UUSIA LAJEJA
Maailman arviolta lähes 9 miljoonasta lajista tunnetaan alle 2 miljoonaa. Useimmat uudet lajit eivät kuitenkaan löydy sademetsän kätköistä, vaan museoiden kokoelmista. Uudet lajit eivät siis aina ole sinänsä löytämättä, vaan esimerkiksi aiemmin yhdeksi lajiksi käsitetyn ryhmän ymmärretäänkin sisältävän kaksi lajia. Vuosina 2017–2018 Luomuksen tutkijat kuvasivat yli 80 uutta lajia (Taulukko 11) ja selvittivät useiden eliöryhmien evoluutiohistoriaa. Lisäksi monet tutkijat Luomuksen ulkopuolelta kuvasivat uusia lajeja hyödyntäen Luomuksen kokoelmia.
UUDET TUTKIMUSHANKKEET
Luomuksessa toimii tutkimus- ja opetusohjausryhmä, jonka tehtävänä on kehittää tutkimustoimintaa pitkäjänteisesti koko laitoksen näkökulmasta. Vuosina 2017–2018 Luomuksessa oli käynnissä lukuisia uusia tutkimushankkeita, joista tässä seuraavana on muutamia mainittuna.
Eläintieteen yksikössä alkoi Suomen Akatemian rahoittama ja yli-intendentti Lauri Kailan johtama tutkimushanke, joka selvittää perhosten räjähdysmäisen lajiutumiskehityksen evolutiivista taustaa. Lisäksi käynnistyi Koneen säätiön rahoittama, tutkija Caroline Fukushiman ja intendentti Pedro Cardoson luotsaama kolmevuotinen hanke, jossa keskitytään laittoman eläinkaupan ympäristövaikutuksiin. Erityisesti tarkastellaan tarantellojen ja skorpionien laitonta kauppaa. Intendentti Jari Valkaman luotsaama ja Heidi Björklundin koordinoima METSO-petolintuhanke käsitteli suuria petolintuja metsien monimuotoisuuden ilmentäjinä ja tarjosi työkaluja metsänomistajille sekä metsäammattilaisille. Vuonna 2018 päättyneen hankkeen rahoitti Ympäristöministeriö.
Luonnontieteiden yksikössä käynnistyi Suomen Akatemian rahoittama hanke VALVE (Volatiles and Large Volcanic Eruptions), jota johtavat yli-intendentti Arto Luttinen ja akatemiatutkija Jussi Heinonen. Siinä tutkitaan Karoo-alueen laakiobasalttien geokemiaa. Luonnonvarakeskuksen Pekka Nöjdin vetämä QUANOMAL-hanke sai jatkoa Suomen Akatemian rahoittamana. Luomus analysoi hankkeessa Lapin puiden vuosilustosarjoissa vuosituhansien aikana esiintyneitä anomalioita, joiden aikana kasvu on heikentynyt esimerkiksi tulivuorenpurkausten tai meteoriittien takia. Myös Koneen Säätiön rahoittama ja intendentti Laura Arppen johtama Elämänhistoriat hampaissa -projekti, jonka tarkoituksena on kehittää uusia menetelmiä ja tietoarkistoja suomalaisen isotooppiarkeologisen tutkimuksen käyttöön, sai jatkoa.
Kasvitieteen yksikössä alkoi professori Jaakko Hyvösen ja intendentti Xiaolan Hen johtama, Suomen Akatemian rahoittama hanke, jossa selvitetään terrestriseen ympäristöön sopeutumisen mukanaan tuomia genomitason muutoksia. Intendentti Otto Miettisen luotsaama hanke, jossa selvitetään Dacrymycetes-luokkaan kuuluvien kantasienien taksonomiaa ja evoluutiota jatkui. Jatkoa sai myös professori Jouko Rikkisen johtama tutkimushanke, jossa tarkoituksena on selvittää jäkälien monimuotoisuutta trooppisten vuoristoalueiden ekosysteemeissä sekä ympäristömuutosten vaikutusta näihin symbioottisiin organismeihin. Hankkeen rahoitus tulee EU:n Horizon 2020 -ohjelmasta.