Skip to content

LUOMUS

Vuodet 2017–2018

  • Etusivu
  • LUOMUS
    • Yleisesti
    • Organisaatio
    • Henkilöstö
    • Johtokunta
    • Talouskatsaus
    • Yhteystiedot
  • Kokoelmat ja aineistot
    • Yleisesti
    • Kokoelmat ja kartunta
    • Käyttö- ja lainausaktiivisuus
    • Digitointi
    • Tietoaineistot
    • Lajitietokeskus
  • Tutkimus ja opetus
    • Yleisesti
    • Tutkimus nyt
    • Tieteelliset julkaisut
    • Opetus ja koulutus
    • Laboratoriot
  • Vuorovaikutus
    • Yleisesti
    • Yleisökohteet
    • Asiantuntijatyö
    • Palkinnot ja tunnustukset
    • Mediayhteistyö- ja palvelut
  • Kuvia
  • In English
  • Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan evoluutiopuu avattiin yleisölle Suomen luonnon juhlapäivänä 17. kesäkuuta 2017. Kuva: Laura Sandholm /Luomus
  • Evoluutiopuu esittelee kasvit niiden sukulaisuussuhteiden mukaan. Kuva: Luomuksen kuva-arkisto
  • Kasvitieteen yksikön johtajan Marko Hyvärisen juhlapuhe avajaisten kutsuvierasjuhlassa päivää aiemmin, 16. kesäkuuta. Kuva: Laura Sandholm /Luomus
  • Kuorolaulu nostatti juhlatunnelmaa evoluutiopuun avajaisissa. Kuva: Laura Sandholm /Luomus
  • Lapset piirsivät ja askartelivat pölyttäjiä evoluutiopuun avajaisissa. Kuva: Laura Sandholm /Luomus
  • Lapsiperheet löysivät tiensä avajaisjuhlaan. Kuva: Laura Sandholm /Luomus
  • Jo sukupuuttoon kuolleen jaavantiikerin saaminen Luonnontieteellisen museon näyttelyyn vaati monen luomuslaisen panostusta. Kuva: Jenny Mujunen /Luomus
  • Jaavantiikerin luurangon kokoamistyö ja esillepano kustannettiin pääosin lahjoitusvaroin, kiinanamerikkalaisten museomme ystävien Steven (vas.) ja Anne Tsengin (kesk.) lahjoituksen avulla. Kuva: Jenny Mujunen /Luomus
  • Jaavantiikerin luurangon paljastustilaisuuteen Luonnontieteellisessä museossa oli kutsuttu kansainvälinen vierasjoukko. Kuva: Jenny Mujunen /Luomus
  • Ennen näytteillepanoa konservaattorit kunnostivat jaavantiikerin luurangon, kuvassa konservaattori Netta Lempiäinen. Kuva: Jenny Mujunen /Luomus
  • Jaavantiikerin luurankoa täydennettiin aitojen kynsien muovikopioilla, jotka oli 3D-tulostettu. Kuva: Jenny Mujunen /Luomus
  • Puutarhurin arkea Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Laura Sandholm /Luomus
  • Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytyi Lieksasta 2017 ja liitettiin osaksi Luomuksen geologisia kokoelmia. Kuva: Jenny Mujunen /Luomus
  • Geologiset kokoelmatkin olivat avoinna yleisölle, kun Luomuksen yleisökohteissa järjestettiin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Suomen luonto -tapahtumia. Kuva: Laura Sandholm /Luomus
  • Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta tuli museokorttikohde huhtikuussa 2017. Luonnontieteellinen museo on ollut museokorttikohteena jo pidempään. Kuvassa personoitu väliaikainen museokortti. Kuva: Jenny Mujunen /Luomus
  • Kumpulan ja Kaisaniemen puutarhoissa maistelukärryjen sisältö vaihtui päivittäin tuoreisiin ja uusiin makuihin kasvimaailmasta. Kuva: Jenny Mujunen /Luomus
  • Luomuksen yleisökohteet kiinnostavat kaikenikäisiä. Kuva: Jenny Mujunen /Luomus
  • Luomuksen osaavat oppaat palvelevat lähes tuhatta ryhmää vuosittain. Kuva: Jenny Mujunen /Luomus
  • Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan tutustui vuonna 2018 ennätykselliset 84 000 kävijää. Kuva: Laura Sandholm /Luomus
  • Luonnontieteellisen museon näyttelyiden ääniopastusten kuuntelu tuli mahdolliseksi omalla kännykällä. Opastukset löytyvät englannin-, ranskan-ja venäjänkielisinä. Kuva: Laura Sandholm /Luomus
  • Näytteiden digitointi avaa Luomuksen kokoelmat maailmalle. Digitalisaatio on ollut merkittävässä roolissa Luomuksen vuosissa 2017 ja 2018. Kuva: Salla Mehtälä /Luomus
  • 350 000 vuosittain digitoidun näytteen raja rikkoutui 2017. Kuva: Salla Mehtälä /Luomus
  • Näyte ja etikettitiedot odottamassa kuvausta digilinjastolla. Kuva: Salla Mehtälä /Luomus
  • Luomuksesta on tullut johtava digitalisaation kehittäjä Euroopan luonnontieteellisten kokoelmien joukossa. Kuva: Salla Mehtälä /Luomus
  • Kansalliskokoelmien 340-vuotisjuhlia vietettiin kutsuvieraiden kesken Luonnontieteellisessä museossa marraskuussa 2018. Kuva: Salla Mehtälä /Luomus
  • Hetki ennen virallisen ohjelman alkua Luomuksen johtaja Leif Schulman (oik.) ja eläintieteen yksikön johtaja Aino Juslén (vas.) toivottivat presidentti Tarja Halosen tervetulleeksi. Kuva: Max Söderholm /Luomus
  • Presidentti Tarja Halosen juhlapuhe. Kuva: Max Söderholm /Luomus
  • Maljannosto 340-vuotta karttuneiden Suomen luonnontieteellisten kansalliskokoelmien kunniaksi. Kuva: Max Söderholm /Luomus
  • Luomuksen johtajan Leif Schulmanin 50-vuotissyntymäpäivä antoi juhlimiseen yhden syyn lisää. Kuva: Max Söderholm /Luomus
  • Juhlavieraat viihtyivät. Kuva: Max Söderholm /Luomus
  • Biologian opiskelijoiden ainejärjestön Symbioosin kuoro sai luustosalin soimaan. Kuva: Max Söderholm /Luomus
  • Juhlaorkesteri. Kuva: Max Söderholm /Luomus
  • Luomuksen henkilökuntaa juhlatunnelmissa. Kuva: Max Söderholm /Luomus

Luomuksen vuosikertomus 2017–2018

Tämä on Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen vuosikertomus, joka kertoo vuosien 2017 ja 2018 käänteistä ja kohokohdista.

Toimittajat:
Sanna Saari ja Leif Schulman

Viittaus:
Saari, S. & Schulman, L. (toim.) 2019. Luomuksen vuosikertomus 2017–2018. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Verkkojulkaisu osoitteessa https://vuosikertomus-2017-2018.luomus.fi

Kansikuvat:
Etusivu, Luomus, Vuorovaikutus: Laura Sandholm CC-BY, Kokoelmat: Sanna Saari CC-BY, Tutkimus: Pekka Malinen CC-BY

Luomus logo Helsinki university logo
  • facebook white logo Luonnontieteellinen museo
  • facebook white logo Kasvitieteellinen puutarha
  • twitter white logo Twitter
  • youtube white logo YouTube
  • instagram white logo Instagram

Yhteystiedot | Vikailmoitukset | Tietosuojaseloste